tiistai 8. maaliskuuta 2011

Elämästä, kuolemasta ja kaikesta



Kaikki on aina ollut. Kaikki tulee aina olemaan. Ihminen on sattuma. Alkuräjähdys oli mitättömän pieni tapahtuma mitättömän pienessä paikassa, jota nykyihmiset kutsuvat maailmankaikkeudeksi. Samalla se on kaikki mitä me tiedämme, joten luulemme että se on jotenkin tärkeää, vaikka se ei ole. Se on mitätöntä. Suuressa mittakaavassa se on merkityksetöntä. Me olemme mitättömiä ja merkityksettömiä. Ei ole mitään suurempaa syytä tai tarkoitusta. Ei ole mitään muuta kuin se mitä meillä nyt on. Elämme, lisäännymme, kuolemme, ja elämä jatkuu. Paikallisesti ja lyhytaikaisesti ihminen on saavuttanut ikuisen elämän. Ei tosin henkilökohtaisella tasolla.

Vapaan ja luonnollisen elämän salaisuus on se, että elämällä ei ole tarkoitusta, jolloin sitä ei tarvitse etsiä. Ihmisellä ei ole tarkoitusta. Joten voit keskittyä elämään elämääsi.

Kun ymmärtää että elämällä ja ihmisellä ei ole tarkoitusta, vapautuu samalla kaikista tarkoituksen etsimisen taakoista ja muiden manipulaatioyrityksistä, joilla yritetään hallita heikkoja tarkoituksenhakuisia ihmisiä mitä ihmeellisimmillä tarinoilla ja verukkeilla.

Elämä on elämää. Joskus onnellista, joskus surullista. Elämä ei ole kiireellistä. Tai mitä nopeammin elämän polun yrittää kulkea sitä nopeammin pääsee maaliin eli kuolee. Ihminen on itse oman kiireensä ja stressinsä luonut.

Ihminen. Ihmiskoneiston orja. Rahamoottori. Pahamoottori. Roottori. Luulemme, että haluamme kaiken mitä meille on kerrottu että tarvitsemme. Luulemme, että tulemme onnelliseksi kun olemme saavuttaneet sen. Ja näin onkin. Hetken. Sen jälkeen tarvitsemme taas jotain lisää. Ja kun onnettomina jahtaamme ikuista haavetta onnellisuudesta kulutamme kaiken aikamme, elämämme turhan jahtaamiseen tietämättä että meillä on ollut kaikki jo alusta alkaen. Onnellisuus. Onnellisuus on meissä. Ole onnellinen. Sinulla ei ole suurempaa tarkoitusta. Sinä olet se.

Älä alistu. Älä suostu. Älä tottele. Kysy miksi. Kuuntele vastaus. Uskalla olla eri mieltä. Uskalla puhua. Uskalla suuttua. Uskalla. Älä alistu. Älä ole orja. Käytä omaa harkintakykyäsi. Älä tee niinkuin muutkin ellet ole itse samaa mieltä. Älä tee niinkuin muut haluavat ellet ole itse samaa mieltä. Osaa olla välillä myös itsekäs. Onko totta?

Kuoleman jälkeen ei ole elämää. Ainakaan kuolleella. Vain muistot sinusta ja elämäsi aikana tekemäsi asiat saattavat jatkaa "elämää". Jälkikasvuakin ehkä? Mutta tärkein asia on se, että elämää on kuolemaa ennen.

En pelkää kuolemaa jos olen elänyt. Kuolemaa on turha pelätä, koska me kaikki kuolemme. Ennen sitä kannattaa elää. Mieluummin elää, kuin elää kuoleman pelossa. Joka siis tapahtuu - älä pelkää - joka tapauksessa. Eikä sen jälkeen ole mitään. Kaikki on tässä. Kaikki on nyt. Elä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti